Heinäluomaa odotellessa

Jätä kommentti

29.12.2012 Kirjoittanut haittokoski

Kävipä kiinnostava tilanne torstai-iltana. Sain Eero Heinäluomalta sähköpostia. Viestissä oli hänen alustavia vastauksiaan joulun alla esittämiini Nicaragua-aiheisiin kysymyksiin. Edellisessä postauksessanihan (”Vaikea lähtö Managuasta”) kerroin, ettei hän ollut vielä vastannut haastattelupyyntööni.

Olen kokenut toimittaja, mutta bloggaajana aivan aloittelija. Toimittaja minussa sanoi, että eduskunnan puhemiehen lähettämä työaiheinen viesti on itsestään selvästi on the record, siis julkaistavissa olevaa tietoa. Ehdin jo postata Heinäluoman viestin tällä seinällä, mistä aikeesta häntä itseään tietysti informoin. Hänen näkökantansa häntä koskevaan asiaan on reiluuden nimissä syytä julkaista.

Viesti ehti olla julki pari minuuttia, kun Heinäluomalta tuli uusi sähköposti: hän ei ollut tarkoittanut viestiään vastauksena blogiini, mutta voisi mahdollisesti laatia uuden version.

Toimittaja minussa sanoi, että Heinäluoman lähettämät näkemykset olivat siinä vaiheessa yhtä kaikki julkisia. Bloggaaja minussa sanoi – niin, en oikein tiennyt, mikä on bloggaamisen etiketti.

Voiton vei joka tapauksessa espoolainen kotikasvatukseni. Tuntui korrektilta, että poliitikko viestiä lähettäessään tietää, missä asiayhteydessä se julkaistaan. Niinpä vedin Heinäluoma-postauksen hetken kuluttua pois.

Sen verran Heinäluoman viestin sisällöstä, että järkipuhetta se oli – muuta ei valtakunnan protokollan kakkoselta sovi odottaakaan – mutta mielipiteiltään selvästi eri kuin kehitysministeri Heidi Hautalalla. Heinäluoma olisi kannattanut kehitysavun jatkamista Nicaraguaan.

Minulle syntyi aavistus, että viime helmikuun päätös Nicaragua-avun lopettamisesta on saattanut aiheuttaa hallituspuolueiden (demareiden ja vihreiden) kesken suurempia jännitteitä kuin olin tiennytkään. Jos jollakulla on tästä tietoa, niin lähestykää ihmeessä, joko kommentoimalla julkisesti tätä blogia tai privaatisti vaikka sähköpostilla (haittokoski AT gmail com)

Muuten odottelen nyt kaikessa rauhassa, josko Heinäluoma kenties lähettää uuden viestin.

Lopuksi vielä kiitos, nimittäin mielenkiinnosta. Elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta on kolmen päivän aikana klikattu yli 1700 kertaa. Se on paljon enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut toivoa.

Lisäksi olen saanut kommentteja, joista on minulle ihan konkreettista hyötyä, kun yritän saada ajatuksiani kasaan kirjaani varten. Mainitsen vaikkapa viimeksi tulleen, Seppo Ylisen kommentin Teustepen tiilitehtaan surullisesta alasajosta. Kannattaa käydä lukemassa. http://narrienlaiva.com/2012/12/26/vaikea-lahto-managuasta/#comments

Ja lisää Nicaragua-muistoja saa ilman muuta lähettää, mieluiten julkisesti mutta jos kyse arkaluontoisista asioista, niin sähköpostikin toki käy. Kuten eilen FB:ssä kerroin http://www.facebook.com/heikki.aittokoskihs , olen nyt siirtynyt kirjoittamaan ”varsinaista” Nicaragua-kirjoitustani, siis lukua tulevaan kirjaani.

Toivottelen hyvää viikonloppua itse kullekin. Viikonlopun piristykseksi liitän tähän loppuun kuvan, joka on mielestäni surullisen hilpeä tai hilpeän surullinen, miten sen nyt tahtoo nähdä.

Frente Sandinistan paikallistoimiston seinällä Camoapassa on nuoren Daniel Ortegan, Venezuelan presidentin Hugo Chávezin ja vallankumoustaistelija Che Guevaran kuvat.