Soitanko Väyryselle
1831.8.2013 Kirjoittanut haittokoski
TARINAN MUKAAN Paavo Väyrynen olisi 1980-luvulla hallituskuvioiden kaaduttua kysynyt henkilääkäriltään, että voiko harmistukseen kuolla. (Substantiivi on tässä sievistelty, koska en mielelläni käytä rumia v-alkuisia.)
En ole alkuunkaan varma anekdootin todenperäisyydestä, mutta henkilääkäri ei olisi nyt pahitteeksi. Harmittaa aivan julmetusti.
HAVAHDUIN torstai-iltana siihen (painoprosessin kannalta aivan liian myöhään, kirjasta puuttuu enää kannet), että Narrien laivan sivulla 231 on uskomattoman typerä asiavirhe.
Kirjan kyseinen luku käsittelee sortovaltio Päiväntasaajan Guineaa. Sivulauseessa väitän ihan pokkana, että naapurimaa Gabonin presidenttinä jatkaa aina vain Omar Bongo.
Muuten hyvä, mutta Omar Bongo kuoli 2009, ja presidentti on hänen poikansa Ali Bongo.
Vihaan asiavirheitä. Olen tässäkin blogissa korostanut faktojen tarkistamisen tärkeyttä.
TORSTAI-ILTANA olinkin hiljaista poikaa. Jos on monta vuotta pohjustanut kirjaa ja sitten kirjoittanut sitä vuoden täyspäiväisesti, noin typerä virhe saa merkittävät mittasuhteet. Silmissä sumenee, aurinko pimenee, Ilmestyskirjan ratsastajat karauttavat paikalle nauramaan kolkon räkäisesti.
No, vähän liioittelen, mutta tunne oli viiltävä. Ei auttanut, että pystyin päättelemään virheen syntymekanismin: olin todennäköisesti tarkistanut hakukoneella ”Président Gabon” tai muuta vastaavaa, ja saanut sinänsä oikean vastauksen ”Bongo”, enkä ollut älynnyt, että oli tapahtunut sukupolvenvaihdos.
En ollut toisin sanoen tarkistanut loppuun asti. Olin hutiloinut. Todella amatöörimäistä.
Yön yli märehdittyäni päätin antaa itselleni hieman armoa. Oman epätäydellisyytensä kanssa kai pitäisi pystyä elämään. Eipä ole vaihtoehtoa. Ja jäihän Väyrynenkin henkiin.
MUTTA ÄLKÄÄ ihmetelkö, jos lähiviikkoina näette jonkun hiipparoivan kirjakauppojen tietokirjaosastoilla mustan yliviivaustussin kanssa.
Narrien laiva 
Jäin mietttimään, onko harmistuksen hyvä puoli se, että virheesi on vain puolikas, koska sukunimi ei ole muuttunut, joten virhe on pelkässä etunimessä. Vai onko harmistuksen huono puoli se, että presidentin sukunimi tosiaan on edelleen Bongo, joten poika todennäköisesti jatkaa isänsä linjalla.
Virpi, olet oikeassa, olennaista kai ei ole minun harmistukseni vaan se, että Gabonissa johtajat (niin isä kuin poika) ovat sortaneet kansaa.
Saanko omistuskirjoituksen samalla tussilla, jos törmään tähän hiippailijaan? (Saattaisi nostaa kirjan divariarvoa joskus vuosien kuluttua.) 😉
Ehdottomasti! 😉 Kiitos Olli kannustuksesta!
hyvin ymmärrän harmistuksesi, mutta kanattaa varmaan olla itsellen pikkuhiukkasen armollinen. ja asiasta tuskin tulee julkisen sanan neuvostoon (tai mikä instanssi kirjojen kanssa nyt olisikaan relevantti ) valitusten tulvaa.
Kiitos Leena lohdun sanoista 😉 Ehkä pitää ajatella niin, että silloin kun virheestä ei joudu JSN:ään tai oikeuteen, niin sen kanssa pitää voida elää.
En tunne yhtään kirjaa, jossa ei olisi virheen virhettä.
No, jonon jatkoksi tulee nyt yksi lisää…
Tekevälle sattuu, tekemättömälle ei.
Kiitos rohkaisevista sanoista!
Ja minä kun tähän asti olen luullut, että vitutukseen oli kuolemassa se toinen Paavo eli Lipponen vaalien jälkeen. Vaan kerranko sitä erehtyy, Tai sitten molemmat olivat jossakin vaiheessa kuoleman kielissä.
Silloin kun ennen eläkkeelle siirtymistäni vielä kustannustoimittajana nuuskin käsikirjoitusten asiasisältöä ja ymmärrettävyyttä, päädyin siihen, ettei sellaista kirjoittajaa olekaan, jonka tekstissä ei ole mitään parsimista.
Heh, kyllä se oli Väyrynen. Hyvä kuulla (tavallaan), että muutkin tekevät virheitä. Eihän se tosin tietenkään omaa syntitaakkaa kevennä.
Miten mikään, milloinkaan, voisi olla täysin virheetöntä? Ei sellaista olekaan. Tietokirja, jossa on yksi asiavirhe, on erinomainen tietokirja. Ja sittenkin, olet huomioinut senkin asian, jota asiavirheeksi kutsutaan, ennen kuin me muut pääsemme kirjaan käsiksi. Valtava projekti, tähdellisen tärkeästä aiheesta. Odotan kansamme sivistyvän koko lailla kirjan ilmestymisen jälkeen. Kiitos kirjasta, kiitos oikaisusta. Säästä se musta tussi vaikkapa rentoon piirusteluun.
Kiitos Janette rohkaisevista sanoista!
Onnea kirjan julkistuksesta! Ja kuten sanottu, tekevälle sattuu, mutta parempi silti, että on tehty. 🙂 Nyt vain odottelen, että kirja jotenkin ilmaantuu käsiini tänne Berliiniin ja pääsen sen lukemaan!
Kiitos! Ja anteeksi hidas vastaus, en ole ehtinyt julkistuspyörityksen takia käydä blogissani 😉 Toivottavasti pidät kirjasta, sitten kun / jos sen ehdit lukea!
Hei!Parhaita kirjoja mitä olen viime aikoina lukennut!!!Haluuko kirjailija kertoa omat lempikirjat?Kiitos!Kirjavinkit tulee tarpeeseen aina.
Hei Natalia, kiitos palautteestasi! Lämmitti mieltäni. Yritänpä ehtiä jossain välissä kertoa omia lempparikirjojani. Nyt olen juuri lomalla, joten saatanpa jopa ehtiä. Niin tai näin, oikein hyvää joulun aikaa! yst.terv.Heikki